[TOInet] Fw: Palveluseteleistä
Anneli Salonen
anneli.salonen at dnainternet.net
Ti Helmi 5 11:49:49 EET 2013
Hei!
Kiitos Anne, ihanaa kun tulee asiaan monenmoisia näkökulmia, nuo Annen
ajatukset laajensivat ainakin omaa ajatteluani mukavasti. Samoja
mietteitä Aulin, Tarjan ja Marin kanssa jaan myös minä. Olisi kiva saada
tähän myös näkökulmaa sieltä, missä palvelusetelin käyttöön on päädytty
ja missä hinta on laskettu (ja millä perusteella). Ainakaan meillä tätä
keskustelua ei ole käyty..
Olen myös miettinyt ihan perustavaa laatua olevaa kysymystä
työmotivaatiosta. Itse lähdin tälle yksityisyrittämisen tielle aikoinaan
noin 12 vuotta sitten pitkälti siitä syystä, että ajattelin tämän
antavan mahdollisuuden laadukkaaseen työhön. Siihen, että jos tuntee
pistoksia ettei ole tehnyt työtään hyvin, voi vain katsoa peiliin - en
voi syyttää työyhteisöä, työaikaa, koulutusmäärärahojen puutetta, pomon
suhtautumista asiaan jne.
Aikoinaan eräässä hyvinvointialan yrittäjille suunnatussa
yrittäjäkoulutuksessa eräs kunnan edustaja (siis hän, joka istui
rahakirstun päällä päättämässä mitä palveluja ostetaan) korosti sitä,
että ostajalle yksi erittäin merkityksellinen asia on palveluntuottajan
vakavaraisuus. Siis se, että palvelua on ostettavissa samalta
palveluntuottajalta myös jatkossa, ja hän kehotti ottamaan tämän
huomioon hinnoittelussa.
Hinnoittelussa olen itse noudattanut sitä, mitä luulltavimmin suurin osa
yrittäjistä noudattaa: mitä minun täytyy saada kokoon, jotta voin
pyörittää yritystä (esim. ylläpitää tilat, hankkia tarvittavat välineet
ja lisäkoulutukset, saada maksetuksi erinäiset maksut suuntaan ja
toiseen) ja vielä jäisi hieman rahaa perheen elättämiseenkin - ainakin
niinä kuukausina, jolloin ei tule tukuttain asiakkaiden peruuntumisia
erilaisten epidemioiden vuoksi. Hinnoittelu on siis mennyt sitä rataa,
että minä päätän, millaisen laadun työlleni haluan ja sitä kautta
hinnan, jolla pystyn tuon laadun ylläpitämään. Nykyisen
palvelusetelisysteemin myötä suunta on kääntymässä toiseen. Hinnan
määrittelee ostaja ja palveluntuottajan tehtäväksi jää laskea,
millaiseen laatuun tuolla hinnalla pystytään. Siis jos kympillä ei saa
kiloa karkkia, tarvii tyytyä sataan grammaan.. Itseäni ei tämä suunta
tyydytä enkä ole ainakaan toistaiseksi suostunut kelkkaani tuolle uralle
kääntämään. Työtilojeni eteisessä on peili, josta lähes joka päivä
"pomoni" katsoo silmiini "onko työsi laatu ollut moitteeton?" - siihen
peiliin tahdon edelleen katsoa..
Mielenkiintoista, vaikka joskus vähän pelottavaakin, seurata, mihin tämä
meidän sosiaali-ja terveyspolitiikkamme johtaa.. Ja miten se vaikuttaa
ennenkaikkea kansanterveyteen ja yksittäisten ihmisten elämään - mutta
myös muutoksiin toimintaterapian sektorilla. Omalta kohdaltani tunnen
voimavarojeni menevän perustyöhön, jota yritän edelleen tehdä nöyrästi
ja parhaan kykyni mukaan, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ei juuri
rahkeita ole - toivon, että kollegoista löytyy myös niitä, joilla on!
Nyt ja tässä täytyy vain tehdä valintoja - kukin omalla kohdallaan..
Anneli sieltä kuulemma "tyytyväisestä" Satakunnasta
4.2.2013 13:14, Anne.Kanto-Ronkanen at savonia.fi kirjoitti:
> Hei
> Nopea vastaus muutamaan asiaan;
>
> Palvelun ostajalla voi olla useamman hintaisia palveluseteleitä esim. tietylle ryhmälle asiakkaita , joka tarvitsee tietyn tyyppistä terapiaa yksi hinta ja toinen hinta toisenlaiselle, ehkä enemmän resursseja tms . vaativaa terapiaa. Eli sääntökirjassa asia voidaan määritellä. Uskoisin, että sosiaalipuolella on asumispalvelu ja tehostettu asumispalvelu on porrastettu eri hinnalla. Onko se sitten oikein ja tasapuolista, se on eri juttu. Sääntökirjassa määritellään ne vaatimukset, mitä yrittäjältä odotetaan, voidaan ottaa myös laatu huomioon. Se miten sitä sitten sovelletaan on toinen juttu, enkä ole nyt asiaa seurannut sen tarkemmin.
>
> Mitä tulee Tarjan kysymykseen oikeus valita terveydenhuollon hoitopaikka tarkoittaa, että koko vastuu siirtyy eikä vain rusinoita pullasta eli esim. Jyväskylästä ortopedi, Kajaanista neurologi jne... eli toimintaterapia menee siinä kimpassa. Sitten taas käytännöt shp ostopalveluille vaihtelee, joka sitten voi taas vaikuttaa terapiaostoihin... jos spekuloimaan ryhdytään.
>
> Ja mikä on sitten tulevaisuus. Esimerkiksi Kuopio suunnittelee kilpailuttavansa vanhuspalvelut siten, että ne tuotetaan kaupungin kiinteistöissä. Eli silloin toimintaterapeutin pitäisi olla mukana / palkkalistoilla jonkun isomman yrittäjän mukana, jos halutaan että vanhuspalveluissa olisi myös toimintaterapiapalveluja.
>
> Terveydenhuoltokenttä on niin kovassa muutoksessa, että ennustaminen on vaikeaa mihin mennään.
>
> terv anne
>
> Anne Kanto-Ronkanen
>
> Lehtori, TtM Lecture, MSc, OT reg.
> Savonia ammattikorkeakoulu Savonia University of Applied Sciences
> Terveysala, Kuopio School of Health Care, Kuopio
> PL 1028 P.O.Box 1028
> Sairaalakatu 6 - 8 Sairaalakatu 6 - 8
> 70111 Kuopio FI 70111Kuopio
> puh. 044 785 6441 tel. +358 44 785 6441
> anne.kanto-ronkanen(a)savonia.fi email: anne.kanto-ronkanen(a)savonia.fi
>
>
>
> -----Original Message-----
> From: TOInet [mailto:toinet-bounces at toimintaterapeuttiliitto.fi] On Behalf Of Mari Ärölä-Dithapo
> Sent: 5. helmikuuta 2013 11:02
> To: toinet at toimintaterapeuttiliitto.fi
> Subject: [TOInet] Fw: Palveluseteleistä
>
> Hei!
> Välitän tässä Niemisen Tarjan viestin. Hän ei saanut sitä jostain syystä nettiin.
> Mari
>
> Hei,
> Mari ja Auli aloittivat keskustelun tärkeästä asiasta. Kuulostaa pelottavalta, jos toimintaterapian hinta tulee olemaan asiakkaan hoitovastuussa olevan lähettäjän ja/tai maksajan ainoa kriteeri toimintaterapiaa hankittaessa. Haluan vastata Aulin ja Marin keskustelupyyntöön yksittäisenä toimintaterapeuttiyrittäjänä ja toivon, että asia herättää meidät kaikki pohtimaan asioiden taustoja ja merkityksiä laajemminkin.
> Palveluseteli on tietyn arvoinen yksikkö, jolla asiakas saa ostaa sovitun palvelun. Nyt tietyt alueet Suomessa ovat lähteneet käyttämään näitä seteleitä asiakkaidensa toimintaterapian ostamisessa. Ostajan on ihan ensimmäiseksi luotava tämä palvelusetelijärjestelmä. Sen on löydettävä sellaiset toimintaterapeuttiyrittäjät, jotka haluavat sitoutua setelin arvoon, esim. että palveluntuottaja saa laskuttaa enintään 67 euroa tunnin toimintaterapiasta vastaanotolla. Lupa on laskuttaa enemmänkin, mutta asiakas maksaa erotuksen, esim. jos hinta on 90 euroa, asiakas maksaa 23 euroa itse. Paitsi lasten toimintaterapiasta ei saa laskuttaa asiakasta eli hinta voisi olla vain ostajan hyväksymä hinta, esim. 67 e. Toinen kuulemani tapa toimintaterapian hankkimiseen on mielenkiintoinen. Asiakkaalle myönnetään tietty summa, euromääräinen optio toimintaterapian hankkimiseen/käyttöön. Asiakkaan saama toimintaterapiakertojen määrä riippuu siitä, kuinka kokenut toimintaterapeutti on. Jos asiakas päättää valita kokeneen = kalliin toimintaterapeutin, saa hän vähemmän kertoja. Jos hän haluaakin vähemmän työkokemusta omaavan = halvan toimintaterapeutin, saa hän terapiakertoja enemmän. Ajatuksena lienee, että kokenut toimintaterapeutti on tehokkaampi ja taitavampi ja siksi tekee työn vähemmillä kerroilla kun taas kokemattomampi tarvitsee samaan päästäkseen enemmän tunteja.
> Palveluseteliä pidetään helppona ja hyvänä palvelun hankkimisen muotona, koska maksajalle se on helppo ja sen avulla voi pitää kustannukset kurissa.
> Palveluseteli asettaa sen sijaan mielestäni asiakkaat eriarvoiseen asemaan.
> Esim. ne joilla on varaa, voivat ostaa enemmän laatua ja ne joilla ei ole, ostavat vähempää laatua.
> Laatu, kuten se yleisesti ja mm. Kelalla ymmärretään, koostuu mm. terapeutin
> perus- ja lisäkoulutuksesta, erikoistumisesta, työkokemuksesta tiettyjen asiakasryhmien terapeuttina, toimitilan neliöistä, esteettömyydestä, monipuolisuudesta, turvallisuudesta, äänieristyksestä, sopivuudesta asiakasryhmälle, välineiden asianmukaisuudesta ja määrästä. Laatua mitataan lisäksi siten, kuinka toimintaterapeutti noudattaa lakeja ja asetuksia, kuinka dokumentoi ja arkistoi, kuinka toteuttaa asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyötä asiakkaan verkoston kanssa, kuinka kerää asiakaspalautetta, miten ylläpitää omaa työhyvinvointiaan ja järjestää työnohjauksen tai kuinka varautuu riskeihin ja poikkeustilanteisiin. Tai millaisia menetelmiä käyttää arvioinnissa, millaisia testejä omistaa ja millaisin keinoin arvioi ja seuraa asiakkaan tavoitteiden toteutumista, kuinka hyödyntää uusinta tutkimustietoa. Toimintaterapian laatu on siis jotain, joka voidaan todentaa ja jopa pisteyttää kuten Kela kilpailutuksessaan tekee. Kela arvostaa laatua ja on viime vuodet asettanut laadun jopa hinnan edelle valitessaan palveluntuottajia.
> On itsestään selvää, että tällaisen laadun ylläpitäminen ja hankkiminen maksaa ja siten lohkaisee toimintaterapeuttiyrittäjän bruttotuloista ison osan. Jos toimintaterapeuttiyrittäjän saamasta bruttotuntihinnasta putoaa 20-20% pois, on varmasti vaikea tulla toimeen ja ylläpitää nykyistä toimintaterapian laatua siten kuin täytyy.
> Kunnissa käynnissä oleva palveluseteliuudistus asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Asiakkaan saamat palvelut muutenkin riippuvat usein siitä, millaisen järjestelmän piiriin hän pääsee tai joutuu; Kela, terveyskeskus, vammaispalvelu, perhetyö, hoito- ja vammaistuen eri tasot, pieni kunta, iso kaupunki... tai millaiset voimavarat hänellä on etsiä tietoa ja hankkia tarvtsemansa palvelut. Nyt näyttää, että myös palveluntuottajina toimintaterapeutit joutuvat eriarvoiseen asemaan riippuen, missä osassa maata he toimivat. Joidenkin toimintaterapeuttien palveluita ostataan ensisijaisesti laadun perusteella, toisten palveluissa tärkeintä on vain hinta, halvin hinta on ainoa kriteeri ostamiselle. Toiset kilpailutetaan, toisilta pyydetään vapaamuotoisia tarjouksia ja toiset eivät edes pääse yhteiseen neuvottelupöytään. Hankalin tilanne lienee heillä, joilta toinen osapuoli odottaa vain vastausta; ota tai jätä.
> Keskustelu jatkukoon ja tsemppiä teille Hämeeseen!
>
> p.s. Tietääkö kukaan, onko asiakkaalla jo oikeus valita toimintaterapiansa mistä päin Suomea tahansa, samoin kuin lääkärinsäkin voi valita?
>
> yst.terv.
> Tarja Nieminen
> Toimintaterapeutti, TtM, SI-erik.
> www.terapiatalo.fi
> 0400 640901
>
>
> Mari Ärölä-Dithapo [mari.arola-dithapo at armas.fi] kirjoitti:
>> Hei!
>>
>> Olen odottonut mielenkiinnolla miten ympäri Suomea tähän viesiin
>> reagoidaan. Valitettavasti kukaan ei ole kommentoinut. Onko niin, että
>> ette ole ymmärtänyt asiaa vain onko se yhden tekevä???
>> Haluan nostaa asian keskusteluun ja kirjoitankin aika tiukkaa asiaa,
>> josta joku voi loukkaantua. Mutta tämä on mielipiteeni.
>>
>> Palvelusetelit ovat nyt suosiossa, kun pitää säästää. Ja kyllähän sitä
>> säästetäänkin, kun lasketaan roimasti noin 20-25% suurimman osan
>> palveluntuottaja hinnasta. Vai säästetäänkö pitkällä tähtäimellä???
>> Kerron tässä nyt esimerkkejä toimintareapian hinnoista, jotka ovat
>> Kanta-Hämeen keskusairaalan hintoja. Satakunnassa hinnat ovat vielä
>> pienemmät tietojeni mukaan.
>> Aikuiset:
>> 45min 45euroa, kotikäynti 45min 67.5euroa 60min 55euroa, kotikäynti
>> 60min 82,5euroa 90min 75euroa, kotikäynti 90min 112,5euroa Aikuisten
>> polella saa periä omavastuun, jonka saa itse määritelläKuinka paljon
>> pystyy oikeasti tuohon lisäämään?
>> Lapset:
>> 45min 57euroa, kotikäynti 45min 85,5euroa 60min 67euroa, kotikäynti
>> 60min 100,5euroa 90min 87euroa, kotikäynti 90min 130,5euroa Lapsilla
>> terapeutti ei lain mukaan voi lisätä omavastuuosuutta.
>>
>> Täällä Kanta-Hämeessa palvelun tuottajia on ilmoittautunut kaksi
>> aikuisten puolelle ja kolme lasten. Niinkuin Auli kertoi palvelun
>> tuottajan koulutuksella, työkokemuksella ja tiloilla ei ole merkitystä
>> hinnoittelussa. Noilla hinnoilla oman kouluttamisen ja sosiaaliturvan
>> saa mielestäni unohtaa. Moniko sopimuksen tehneistä on laskenut, että
>> vakuutukset ja Yel maksut tulee olla kohdallaa, jotta sairastuessa saa
>> toimeentulon tai eläkkeelle voi siirtyä aikanaan.
>>
>> Itse olen kovasti miettinyt myös tilojen merkitystä ja hihmettelen
>> miten aikuisten ja lasten psykiatrisia asiakkaita voi tavata ilman toimitiloja?
>> Tätä ihmettelee kanssani myös lastenpsykiatrian työntekijät ja onneksi
>> ylilääkäri on ilmoittanut selvästi, että terapeuteilla, jotka tapaavat
>> last.psyk asiakkaita tulee olla tilat. Ihmetteln miten terapeutit,
>> jotka ovat luvanneet ottaa psyk. asiakkaita voivat tehdän sen ilman
>> tiloja. Onko heillä tietoa ja taitoa ottaa terapiaan kyseisiä lapsia,
>> jos he eivät ymmärrä tilan merkitystä terapiassa?? Olisiko paikka
>> hieman kouluttaa itseä?
>> Samaa ihmetteln myös lastenneurologian asiakkaiden lähtökohdasta.
>> Heille myös tilalla on ihan samalla tavalla emotionaalinen merkitys
>> kuin myös sensomotoristen perusvalmiuksien oppimisen kanssa. Olen
>> ollut yli kaksikymmnentä vuotta toimintaterapeuttina eikä urani aikana
>> ole ollut yhtäkään lapsi asiakasta (aikuisista en osaa kommentoida,
>> koska olen tehnyt hyvin vähän heidän kanssaa), joka olisi hyötynyt
>> pelkästään kotikäynneistä. En pysty millaan siirtämään toiseen
>> paikkaan kaikkia niitä välineitä mitä lapsen kanssa käytän terapiassa.
>> Olen kyllä heittänyt haasteen Art-Henkeen Heikille haasteen
>> suunnitella terapiakassin, jossa olisi pari keinua, liukumäki,
>> kiipeilyteline ja pallomeri. Kun lapsella on toiminnan suunnittelun
>> vakeutta hän tarvitsee haastavan, virikkeellisen ja erilaisen
>> ymäristön kuin koti tai päiväkoti, missä voidaan harjoitella toiminnan
>> suunnittelua. Tässä vain yksi esimerkki miksi tila on neurologisia
>> terapialapsia tapaavalle terapeutille on tärkeä. Aiheesta voisi varmasti kirjoittaa pitkän artikkelin.
>> Muutenkin ihmetteln miten keskussairaalan politiikka suosii
>> terapeutteja, joilla ei ole tiloja, sillä he saavat saman
>> kotikäyntipalkkion kuin tilalliset. Kuvittelevatko he, että meillä
>> joilla on tilat saamme ne ilmaiseksi. Tilojen ja laajan välineistön
>> ylläpitäminen maksaa, eikä sitä tule ylläpitää omalla kustannuksella.
>>
>> Olin perjantaina todella mielenkiintoisessa ja hyvässä
>> väitöstilaisuudessa, jossa vastaväittelijänä oli Jari Sinkkonen.
>> Varmasti kaikki, jotka olemme lukeneeet tai kuulleet hänen ajatuksiaan
>> tietävät, että hän puhuu asiaa ja tietää mistä puhuu. Hän toi
>> tilaisuudessaesiin huolen siitä, miten
>> terveydenhuoltojärjestelmässämme terapeutit ja työntekijät vaihtuvat,
>> eikä asiakast saa solmittua luotettavaa ja hyvää suhdetta heidän
>> hoidostaan vastaaviin henkilöihin. Täällä meillä kuntoutuksen
>> ylilääkäri sanoi lapsen vanhemmille, (siis lapsella on kaksisuuntainen
>> mielialahäiriö ja asperger), että kokemus on osittanut, että
>> terapeutin vaihto on hyväksi. Lääkäri on kuulemma kuntoutuksen
>> asiantuntia??? Kuntoutuksen ylilääkäri ja kuntoutussuunnittelija ovat
>> täällä myös ilmoittaneet, että Satakunnassa palveluntuottajat ovat
>> olleet tyytyväisiä palvelusetelijärjestelmään. Minä olen ollut kahteen yhteydessä, eikä kumpikaan ollut tyytyväinen!
>>
>> Haluan vielä korostaa, että keskussairaalan suurin osa työntekijöistä
>> ei ymmärrä palveluseteliä ja kaikki talon toimintaterapeutit, joiden
>> kanssa olen jutellut, ovat ihmetelleet asiaa.
>> Mielestäni meidän tulee tehdä nyt jotain, jotta
>> palvelusetelijärjestelmä ei leviä enää pidemmälle. Tänne Hämeeseen
>> haluamme ajatuksia ja mietteitä mitä voisi tehdä.
>>
>> Terveisin Mari Ärölä-Dithapo
>>
>>
>> ----- Original Message -----
>> From: <auli.laine at aulispalvelut.fi>
>> To: <TOInet at toimintaterapeuttiliitto.fi>
>> Sent: Saturday, January 26, 2013 11:54 AM
>> Subject: [TOInet] Palveluseteleistä
>>
>>
>> Hei kaikille,
>>
>> Kanta-Hämeessä on nyt lähdetty sairaanhoitopiirin terapioiden
>> järjestämisessä palveluseteleiden käyttöön. Asia valmisteltiin
>> palveluntuottajia kuulematta, ja setelin arvo painettiin niin alas,
>> että monet jättäytyivät sopimuksen ulkopuolelle. Koulutuksilla,
>> työkokemuksella, tiloilla ja välineillä ei ole enää mitään merkitystä
>> hinnoittelussa vaan kaikille on sama seteli. Yksityiskohtiin
>> menemättä; toivoisin yleisemmin keskustelua ja mielipiteitä
>> toimintaterapiapalvelujen ostamisesta ja tuottamisesta
>> palveluseteleillä. Satakunnassa nämä ovat jo olleet käytössä, ja
>> meille on ilmoitettu, että siellä ei ole ollut mitään ongelmia Onko oikeasti näin?
>>
>> Terv: Auli
>> --
>> Auli Laine
>> Toimintaterapeutti, kouluttaja
>> AulisPalvelut, TerapiaLampola
>> Silakkamäentie 412
>> 11120 RMK
>> p: 050-351 4564
>> www.aulispalvelut.fi
>>
>>
>>
>> _______________________________________________
>> TOInet
>>
>>
>>
>> _______________________________________________
>> TOInet
>>
>>
>
> --
> Tarja Nieminen
> Toimintaterapeutti, TtM
> 0400-640901
> TERAPIATALO.Fi
>
>
>
>
>
> _______________________________________________
> TOInet
>
> _______________________________________________
> TOInet
>
Lisätietoja postituslistasta TOInet